Powered by Blogger.

Social icons

2/17/2018

Meillä kotona / Our home today






Melkein vuosi vierähtänyt edellisestä postauksesta! En koskaan varsinaisesti päättänyt lopettaa blogiani, mutta tähän mennessä ei ollut tullut vielä päivää kun sen olisin päättänyt uudelleen aloittaakaan. Lilleman on parhaillaan sairaana, ja tänään aamupalapöydässä se ajatus sitten ehkä yllättäenkin heräsi: voisin kaivaa kamerani naftaliinista ja koittaa löytyisikö se kauan kadoksissa ollut inspiraatio. No löytyihän se! Ehkä suurin syy sen puuttumiseen on ollut yksinkertaisesti ajan puute. Nyt sitä oli, ja hei tuo keväinen valoilmiö joka ikkunasta pilkottaa innosti sekin.


Vuosi sitten muutimme lillemanin kanssa vuokralle tähän pieneen kolmioon. Pian matka kuitenkin jatkuu uuteen osoitteeseen. Remonttiprojekti odottaa, ja siihen liittyen postauksia keväälle on luvassa. 


Mitäpä näistä kuvista nyt muuten sitten sanoisin. Tässä on meidän kahden koti. Näkymää olohuoneesta ja avokeittiöstä. Vuokra-asuntoon harvemmin pääsee jättämään oman käden jälkensä, eli täälläkään en ole itse mitään remonttia tehnyt. Persoonallisen ripauksen itsessään tuo tiiliseinä, joka henkii 1928 rakennetun talon alkuperää. Siitäkin olen oppinut pitämään, erityisesti sen jälkeen kun se löysi kaverikseen Menun kynttelikön. Osa tauluista ja  iso pyöreä peili eivät koskaan seinälle ehtineetkään. No seuraavassa paikassa sitten. Siellä aiotaan kyllä pysyä näitä aiempia pyrähdyksiä pidempään! :D 


Tunnelmallista pakkaspäivää toivotellen,
Maiju


Ps. #newhome on käytetty jo kahteen kohteeseen.. Millähän sen seuraavan tunnisteen rakentaisi? ;-)


4 comments
5/07/2017

Life is good



Ensimmäinen postaus uudesta kodista. Aamun tunnelmista. Tässä uudella sohvalla, onni sydämessä ja sielu rauhallisena. Se ehkä näkyy kuvastakin. Kaikki on hyvin. Ja uusi koti on ihana.

Sohva tosiaan on uusi. Se on Adean Bon. Kävi ihan mieletön munkki: olin menossa tilaamaan kyseistä sohvaa ja orientoitunut jo 6-8 viikon toimitusaikaan. Sattui kuitenkin niin onnellisesti, että mallikappale juuri haluamallani kankaalla oli poistossa, vain eri kokoisena kuin olin ajatellut. Säästin monta sataa hinnassa, sain sohvan heti kotiin ja itseasiassa tuo kokokin on parempi kuin se pienempi olisi ollut. Onnellinen sohvan omistajakin vielä! :-)

Näistä iloisista tunnelmista toivottelen aurinkoista sunnuntaita!

Maiju

//

Happy chic in a new home and on the new sofa!

No comments
3/15/2017

End of an era: our home for sale







Hieman yli puolen vuoden jälkeen palaan linjoille. Jotka blogiani aikoinaan seurailivat, ehkä muistavat elämänmuutokset joita kävin läpi. Viimeisin ja lopullisesti voimani vienyt oli avioeroni. Samaan aikaan aloitin uudessa duunissa, taistellen oman sisäisen tunnemyllerrykseni kanssa ja opetellen uutta arkea lillemanin kanssa. Hirveä syksy suoraan sanottuna. Mutta niinhän sitä sanotaan, mikä ei.. niin vahvistaa. Hengissä ollaan, vahvempana taas kuin koskaan. Jännä, koskahan tulee se katto vastaan. No ei ainakaan vielä. Nyt riittää myllerrykset hetkeksi, kiitos!

Tähän kotiin lillemanin kanssa viime elokuussa jäimme, ja tämä on ollut turvasatamani. Haikeana tästä nyt on luovuttava, ja aloitettava jälleen alusta, uusissa neliöissä. Noh, sehän tietää vain uutta omaa projektia keväälle, ja koska siitä alan olla jo innoissani, alkaa tässä nainen muutenkin olemaan oma itsensä, omissa nahoissaan. Hymykin on palannut kasvoille. Ah, kevät ja uudet alut! <3

Ja upeat kuvathan on ottanut Riikka Kantinkoski. Ah, kevät, uudet alut ja vanhat ystävät. Onneksi jotkut asiat eivät koskaan muutu! <3

/

After over six months and terrible divorce I'm back. Back to show you the photos from my home. It's for sale now. And I'm a bit sad about it, but looking forward the new project as well. It's time for new! <3








8 comments
8/21/2016

Hortensiat




Viikonloppukimppu valkoisia hortensioita. Näistä on kiittäminen H&M:n tyttöjä, joilta sain tämän yllätyksen oven taakse. Kiitos Christina, Tiina, Linda ja Anne. Oli suuri ilo tehdä kanssanne yhteistyötä!

Isomummuni vanha vihreä pallovaasi on hortensioille kuin tehty, ja sopivat ruokahuoneen tarjoilukärryä kaunistuttamaan. Miten kauniit kukat voivatkin ilostuttaa ja tuoda kaivattua piristystä.

/
These lovely flowers I got from H&M. Oh how I love them!


5 comments

Slow morning





Opettelu uuteen elämäntilanteeseen ottaa aikansa. Vielä en voi sanoa nauttivani täysillä omasta ajastani, mutta onhan rauhallinen sunnuntai aamu ihan mukava. Saa herätä omaa tahtiaan, laittaa aamupalaa ja nautiskella kahvista täydessä hiljaisuudessa. Kaivoin myös kasan vanhoja lehtiä seuraksi.

Leppoisaa sunnuntaita!

/
Lovely slow morning with me, myself and I..



2 comments
8/18/2016

Viherpeukalona (not)



Historiani kodin viherkasvien kanssa on yleensä toistanut samaa kaavaa: ne joiden toivoisin kasvavan ja kukoistavan, onnistun joko hukuttaa liiallisella kastelemisella tai näännyttämään liian vähällä vedellä, tai muuten vain en ole saanut kasvien feng shuita toimimaan yhteistyössä viherpeukaloni kanssa. Toisaalta omistan pari sellaistakin kasvia, joiden tahallista hävittämistäkin olen yrittänyt, mutta VUOSI toisensa jälkeen ne pirulaiset vain rehevöityvät, puskevat vihreää lehteä toisensa perään ja nauttivat meillä olostaan. Selvästikin olen tietyntyyppisten kasvien nainen, jos jaksaisin perehtyä aiheeseen, voisin olla ihan menestyksekäs äitikin niille.

Ehkä joku muistaa aikaisemmista postauksista olohuoneemme ikkunalaudalla olleen oliivipuun. Iloitsin kuinka olin saanut sen menestymään ja kuinka se selvästi oli päättänyt juurruttaa itsensä annetulle paikalleen. Noh. Kävipä niin, että pirun kirvat olivat päättäneet ihastua samaiseen paikkaan ja koko oliivipuu saastui valkoisesta, tahmeasta höytyvästä. Kotona alkoi lentelemään pieniä mustia ötököitä ja yhtäkkiä multakin oli täysi matoja. Tämä vm. kuulemma on hyvä asia, mutta ne kirvat ja se valkoinen höytyvä ei. Niinpä oliivipuu lähti hoitoon äidilleni, joka alan ammattilaisena saa sen varmasti pelastettua. Tilalle muutti makkarin ficus, jonka elämä onkin lähtenyt ihan uuteen nousuun. Selvästi olohuoneen ikkunalauta on menestyksekäs paikka tälle viherpeukalolle kasvattaa kasvejaan. Siis niitä, joiden toivoo menestyvänkin.

Kuvia katsoessa tuli mieleen, että viherpeukalosta voisi joku päivä vaihtaa roolin myös ikkunanpesijäksi. Ei meikäläisen vahvuusaluetta kyllä sekään..

Kivaa torstai-iltaa! :-)






No comments

2/17/2018

Meillä kotona / Our home today






Melkein vuosi vierähtänyt edellisestä postauksesta! En koskaan varsinaisesti päättänyt lopettaa blogiani, mutta tähän mennessä ei ollut tullut vielä päivää kun sen olisin päättänyt uudelleen aloittaakaan. Lilleman on parhaillaan sairaana, ja tänään aamupalapöydässä se ajatus sitten ehkä yllättäenkin heräsi: voisin kaivaa kamerani naftaliinista ja koittaa löytyisikö se kauan kadoksissa ollut inspiraatio. No löytyihän se! Ehkä suurin syy sen puuttumiseen on ollut yksinkertaisesti ajan puute. Nyt sitä oli, ja hei tuo keväinen valoilmiö joka ikkunasta pilkottaa innosti sekin.


Vuosi sitten muutimme lillemanin kanssa vuokralle tähän pieneen kolmioon. Pian matka kuitenkin jatkuu uuteen osoitteeseen. Remonttiprojekti odottaa, ja siihen liittyen postauksia keväälle on luvassa. 


Mitäpä näistä kuvista nyt muuten sitten sanoisin. Tässä on meidän kahden koti. Näkymää olohuoneesta ja avokeittiöstä. Vuokra-asuntoon harvemmin pääsee jättämään oman käden jälkensä, eli täälläkään en ole itse mitään remonttia tehnyt. Persoonallisen ripauksen itsessään tuo tiiliseinä, joka henkii 1928 rakennetun talon alkuperää. Siitäkin olen oppinut pitämään, erityisesti sen jälkeen kun se löysi kaverikseen Menun kynttelikön. Osa tauluista ja  iso pyöreä peili eivät koskaan seinälle ehtineetkään. No seuraavassa paikassa sitten. Siellä aiotaan kyllä pysyä näitä aiempia pyrähdyksiä pidempään! :D 


Tunnelmallista pakkaspäivää toivotellen,
Maiju


Ps. #newhome on käytetty jo kahteen kohteeseen.. Millähän sen seuraavan tunnisteen rakentaisi? ;-)


5/07/2017

Life is good



Ensimmäinen postaus uudesta kodista. Aamun tunnelmista. Tässä uudella sohvalla, onni sydämessä ja sielu rauhallisena. Se ehkä näkyy kuvastakin. Kaikki on hyvin. Ja uusi koti on ihana.

Sohva tosiaan on uusi. Se on Adean Bon. Kävi ihan mieletön munkki: olin menossa tilaamaan kyseistä sohvaa ja orientoitunut jo 6-8 viikon toimitusaikaan. Sattui kuitenkin niin onnellisesti, että mallikappale juuri haluamallani kankaalla oli poistossa, vain eri kokoisena kuin olin ajatellut. Säästin monta sataa hinnassa, sain sohvan heti kotiin ja itseasiassa tuo kokokin on parempi kuin se pienempi olisi ollut. Onnellinen sohvan omistajakin vielä! :-)

Näistä iloisista tunnelmista toivottelen aurinkoista sunnuntaita!

Maiju

//

Happy chic in a new home and on the new sofa!

3/15/2017

End of an era: our home for sale







Hieman yli puolen vuoden jälkeen palaan linjoille. Jotka blogiani aikoinaan seurailivat, ehkä muistavat elämänmuutokset joita kävin läpi. Viimeisin ja lopullisesti voimani vienyt oli avioeroni. Samaan aikaan aloitin uudessa duunissa, taistellen oman sisäisen tunnemyllerrykseni kanssa ja opetellen uutta arkea lillemanin kanssa. Hirveä syksy suoraan sanottuna. Mutta niinhän sitä sanotaan, mikä ei.. niin vahvistaa. Hengissä ollaan, vahvempana taas kuin koskaan. Jännä, koskahan tulee se katto vastaan. No ei ainakaan vielä. Nyt riittää myllerrykset hetkeksi, kiitos!

Tähän kotiin lillemanin kanssa viime elokuussa jäimme, ja tämä on ollut turvasatamani. Haikeana tästä nyt on luovuttava, ja aloitettava jälleen alusta, uusissa neliöissä. Noh, sehän tietää vain uutta omaa projektia keväälle, ja koska siitä alan olla jo innoissani, alkaa tässä nainen muutenkin olemaan oma itsensä, omissa nahoissaan. Hymykin on palannut kasvoille. Ah, kevät ja uudet alut! <3

Ja upeat kuvathan on ottanut Riikka Kantinkoski. Ah, kevät, uudet alut ja vanhat ystävät. Onneksi jotkut asiat eivät koskaan muutu! <3

/

After over six months and terrible divorce I'm back. Back to show you the photos from my home. It's for sale now. And I'm a bit sad about it, but looking forward the new project as well. It's time for new! <3








8/21/2016

Hortensiat




Viikonloppukimppu valkoisia hortensioita. Näistä on kiittäminen H&M:n tyttöjä, joilta sain tämän yllätyksen oven taakse. Kiitos Christina, Tiina, Linda ja Anne. Oli suuri ilo tehdä kanssanne yhteistyötä!

Isomummuni vanha vihreä pallovaasi on hortensioille kuin tehty, ja sopivat ruokahuoneen tarjoilukärryä kaunistuttamaan. Miten kauniit kukat voivatkin ilostuttaa ja tuoda kaivattua piristystä.

/
These lovely flowers I got from H&M. Oh how I love them!


Slow morning





Opettelu uuteen elämäntilanteeseen ottaa aikansa. Vielä en voi sanoa nauttivani täysillä omasta ajastani, mutta onhan rauhallinen sunnuntai aamu ihan mukava. Saa herätä omaa tahtiaan, laittaa aamupalaa ja nautiskella kahvista täydessä hiljaisuudessa. Kaivoin myös kasan vanhoja lehtiä seuraksi.

Leppoisaa sunnuntaita!

/
Lovely slow morning with me, myself and I..



8/18/2016

Viherpeukalona (not)



Historiani kodin viherkasvien kanssa on yleensä toistanut samaa kaavaa: ne joiden toivoisin kasvavan ja kukoistavan, onnistun joko hukuttaa liiallisella kastelemisella tai näännyttämään liian vähällä vedellä, tai muuten vain en ole saanut kasvien feng shuita toimimaan yhteistyössä viherpeukaloni kanssa. Toisaalta omistan pari sellaistakin kasvia, joiden tahallista hävittämistäkin olen yrittänyt, mutta VUOSI toisensa jälkeen ne pirulaiset vain rehevöityvät, puskevat vihreää lehteä toisensa perään ja nauttivat meillä olostaan. Selvästikin olen tietyntyyppisten kasvien nainen, jos jaksaisin perehtyä aiheeseen, voisin olla ihan menestyksekäs äitikin niille.

Ehkä joku muistaa aikaisemmista postauksista olohuoneemme ikkunalaudalla olleen oliivipuun. Iloitsin kuinka olin saanut sen menestymään ja kuinka se selvästi oli päättänyt juurruttaa itsensä annetulle paikalleen. Noh. Kävipä niin, että pirun kirvat olivat päättäneet ihastua samaiseen paikkaan ja koko oliivipuu saastui valkoisesta, tahmeasta höytyvästä. Kotona alkoi lentelemään pieniä mustia ötököitä ja yhtäkkiä multakin oli täysi matoja. Tämä vm. kuulemma on hyvä asia, mutta ne kirvat ja se valkoinen höytyvä ei. Niinpä oliivipuu lähti hoitoon äidilleni, joka alan ammattilaisena saa sen varmasti pelastettua. Tilalle muutti makkarin ficus, jonka elämä onkin lähtenyt ihan uuteen nousuun. Selvästi olohuoneen ikkunalauta on menestyksekäs paikka tälle viherpeukalolle kasvattaa kasvejaan. Siis niitä, joiden toivoo menestyvänkin.

Kuvia katsoessa tuli mieleen, että viherpeukalosta voisi joku päivä vaihtaa roolin myös ikkunanpesijäksi. Ei meikäläisen vahvuusaluetta kyllä sekään..

Kivaa torstai-iltaa! :-)






Older Posts Home